Elina Grundström. Kuva: Pentti Salonen.
Elina Grundström. Kuva: Pentti Salonen.

Villiä länttäkin tarvitaan

On hyvä juttu, että meillä on perinteinen ”arvokas” journalismi ja sen rinnalla vapaata sosiaalista mediaa, vaikka se olisi sananvapauden villi länsi. Molempia tarvitaan, sanoo Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström.

Monimutkaistuneessa maailmassa pyrkimys journalistiseen totuuteen on tullut vaikeaksi, mutta perinteinen media, siis alan eettisen ohjeiston hyväksyneet tiedotusvälineet, sentään pyrkii siihen toisin kuin monella alustalla toimiva sosiaalinen media, tuo yhä merkittävämpi tiedon ja mielipiteiden moderni auguuri.

Tämä kahdenlainen ”julkinen sana” on siis Elina Grundströmin mielestä hyvä asia. Molemmilta linjoilta voi toki joutua oikeudelliseen vastuuseen, mutta eettisen itsesäätelyn piiriin eivät somealustat kuulu.

– Täytyy olla vapaan keskustelun vapaus ja sille omat fooruminsa. Tulee olla sellaistakin sananvapautta, jossa ei tarvitse noudattaa journalistin ohjeita. Tietenkin olisi hyvä, että ihmiset ymmärtäisivät näiden kahden kanavan olennaisen eron.

Toisella on päätoimittajakäytäntö ja eettinen normistonsa, toinen on villi länsi. Ja näin on hänen mielestään oltavakin:

– Kyllähän nakkikioskillakin saa puhua aika vapaasti. Saa sanoa, että silläkin julkkiksella on kolme lasta, eikä sitä tarvitse mistään tarkistaa. Eikä tarvitse soittaa kaverille perään ja oikaista, jos niitä onkin vain kaksi. Perinteisessä journalismissa tämä sama virhe pitää tietenkin heti oikaista, Grundström selvittää näiden kahden sanankäyttötavan eroja.

Tavoitteena faktapohjainen maailmankuva

Journalistin ohjeiden velvoittava pyrkimys totuuteen ja moninkertaiseen faktojen tarkistamiseen saattaa jonakin synkeänä maanantaiaamuna tuntua jonninjoutavalta hiekkalaatikkoleikiltä, kun on viikonloppuna tutustunut Trumpin käsittämättömiin twiitteihin ja Putinin vakuutteluihin siitä, että lähimmät venäläissotilaat sijaitsevat 1500 kilometrin päässä Suomen rajalta.

Voi ihan vakavissaan epäillä ensin sitä, onko millään totuudella enää mitään väliä ja sitten sitäkin, että JSN jonkinlaisena julkisen sanan eettisenä suojelusenkelinä voi hyvin ripustaa rukkaset naulaan pölyttymään siksi, että toteaa työnsä toivottomaksi.

Grundström on kuitenkin kovasti toista mieltä.

Tietenkin hän myöntää, että poliitikkojen tietoisesti levittämän isot valheet ovat valtava poliittinen uhka, mutta JSN:ää ei ole suinkaan perustettu selvittämään sitä, mikä maailmassa on objektiivinen totuus tai onko sellaista olemassakaan.

JSN:n tehtävä on hänen mielestään yrittää huolehtia siitä, että journalismin pitää olla ehdottomasti totuuteen pyrkivää. Siihen kuuluu itsestään selvyytenä faktojen tarkistus niin pitkälle kuin mahdollista. Ja jos virheitä tulee, ne on heti oikaistava, pieni virhe pienellä ja iso virhe isolla:

– Kaikkea ei voi journalismissa loppuun asti tutkia, mutta jo näillä ehdoilla journalismi välittää ikään kuin mosaiikista muodostetun faktapohjaisen maailmankuvan.

Brexit ja Trump eivät mahdu meille

Mitä tulee maailman mahtimiesten valheisiin ja journalismin hampaattomuuteen niiden edessä, Grundström muistuttaa, että juuri perinteinen journalismi asettaa kaikkialla maailmassa Trumpin twiitit omaan arvoonsa. Saman tekivät tiedotusvälineet välittömästi myös Suomessa Putinin 1 500 kilometrin väitteelle.

– Juuri journalismi kaikista mahdollisista virheistään ja maailman monimutkaisuudesta huolimatta auttaa ihmisiä pääsemään niin lähelle totuutta kuin mahdollista.

Tietenkin ihmiset kaipaavat helppoja ja simppeleitä totuuksia, vaikka niitä on nykyisin kovin harvassa. Tämä on Grundströmin mielestä olennainen syy populististen liikkeiden menestymiselle. Siinä käytetään suoranaisia valheita ja sitten valheiden peitetympää versiota eli mahdollisimman pitkälle yksinkertaistettuja totuuksia eli ”totuuksia”.

JSN tunnetaan hyvin

Näiden tendenssien vastaisessa taistelussa Suomi on menestynyt Grundströmin mielestä hyvin. Eikä hän epäile nähdä sen yhtenä syynä juuri johtamaansa JSN:ää ja ennen muuta sen laajaa pohjaa.

– Meillä ei ole ollut Brexitin ja Trumpin kaltaisia ilmiöitä eikä luultavasti tulekaan. Ainakin yksi syy on se, että JSN on meillä hyvin tunnettu ja arvostettu järjestö. Siihen kuuluvat meillä kaikki perinteiset mediat mukaan luettuna puoluelehdet, naistenlehdet ja – mikä tärkeintä – myös viihdejulkaisut aivan toisin kuin muualla. Ihmiset ovat meillä oppineet arvostamaan faktapohjaista journalismia, ja kun järjestelmämme on maailman vedenpitävimpiä, eivät myöskään populistiset virtaukset meillä niin helposti menesty.

Grundström kertoo, että vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan 13 Euroopan maasta suomalaiset journalistit tunsivat kaikkein parhaiten eettisen journalismin ehdot ja olivat niihin myös sitoutuneimpia.

– Meillä menee mielestäni keskimääräistä paremmin. Muistetaan esimerkiksi mitä tapahtui Imatran kolmoissurman yhteydessä. Silloin yritettiin sosiaalisessa mediassa saada lävitse valeuutista, että uhrit olisivat olleet venäläisiä naisia ja syynä siis suomalainen russofobia. Yksikään JSN:ään kuuluva tiedotusväline ei kuitenkaan tällaista tietoa julkaissut. Päinvastoin, kaikki kumosivat sen heti.

Tiukempi kuin laki

Sananvapaus on tietenkin pyhä asia, mutta niin on myös rasismin vastustaminen ja vihapuheen torjuminen – ainakin jos YK:n ihmisoikeuksien julistus otetaan tosissaan. Onko mitenkään ajateltavissa, että lainsäädäntöä voitaisiin ruuvata vähän siihen suuntaan, että sananvapaus ei vaarantuisi mutta vihapuheen paasaaminen vaikeutuisi?

Grundströmin mielestä lainsäädäntömme on jo nyt aivan tarpeeksi tiukka, jos kohta sitä ei ehkä ole aina käytetty riittävän usein. Mutta nyt poliisi on saanut lisää resursseja verkkovalvonnan tehostamiseen, ja sitä hän pitää hyvänä asiana.

Olennaista on hänen mielestään kuitenkin se, että JSN:n ohjeet ja niistä kumpuava etiikka on tiukempi kuin lakimme.

– Meillä itsesääntely on toiminut hyvin. Yleisö on oppinut kantelemaan meille. Sehän on ilmaista, kun taas asian vieminen oikeuteen pelottaa siitä mahdollisesti koituvien kustannusten vuoksi. Ja kun linjamme on tiukempi kuin oikeuslaitoksessa, meidän ratkaisumme tyydyttää kantelijoita.

Grundströmin mielestä tämä JSN:n kunnioitus näkyy selvästi siinä, että oikeudenkäynnit tiedotusvälineitä ja toimittajia vastaan ovat nykyisin kovin harvassa.

– Se on hyvä juttu. Toimittajatkin uskaltavat helpommin arvostella vallankäyttäjiä kun tietävät, ettei ole juurikaan pelkoa oikeusprosessista.

Artikkeli on julkaistu Julkaisija-lehden numerossa 3/2017.

Teksti: Pertti Jokinen. Kuva: Raimo Bergroth.