Christian Kieswetter. Kuva: Tiina Ruulio.
Christian Kieswetter. Kuva: Tiina Ruulio.

Lisätyn todellisuuden printti

Augmented Print tarkoittaa painotuotetta, jossa yhdistyy sähköinen ja painettu. Se voi olla vaikkapa painettu viinipullon etiketti, joka näyttää normaalilta painetulta etiketiltä paitsi että etiketin takaa löytyy lisätyn todellisuuden elementtejä, jotka avautuvat älykännykän avulla.

Toisaalta esimerkiksi Konica Minolta esitteli fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistävää etikettitulostinta vuoden 2016 Drupassa.

Kyse on pohjimmiltaan siitä, että media, mainonta ja markkinointi hakevat jatkuvasti uusia tapoja yhdistää verkko- ja painettuja sisältöjä. Verkossa voi olla kyse esimerkiksi sosiaalisesta mediasta, webin sisällöistä tai verkkokaupasta.

Suomeen Augmented Printin sanomaa toi Christian Kieswetter Konica Minoltan Business Innovation Centeristä Englannista juuri ennen joulua.

Business Innovation Center on keskittynyt nimensä mukaan innovaatioihin, joita kehitellään yhdessä start-up-yritysten kesken. Konica Minolta on myös investoinut useisiin start-upeihin.

Innovation Centerin keskiössä ovat tulevaisuuden työpaikkoihin, terveydenhoitoon, informaatioon ja dataan sekä koneisiin ja päätelaitteisiin liittyvät innovaatiot. Toimipaikkoja on neljä: Piilaakso, Lontoo, Singapore ja Tokio.

– Olennaista on, että asiakkaat ovat mukana innovoinnissa alusta alkaen, kertoo Christian Kieswetter.

Konica Minolta tarjoaa tänä päivänä erilaisia työkaluja lisätyn todellisuuden tekemiseen: kyse on mobiilisovelluksesta sekä sisällönhallinnan ja -tuottamisen työkaluista.

Sovelluksia on jo paljon

Uusien lisätyn todellisuuden (AR eli Augmented Reality) ratkaisujen tarkoituksena ei ole korvata paperia ja printtiä, vaan tuoda alan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jatkaa Kieswetter.

Lisätyn todellisuuden ja painamisen sovelluksia (tai palveluja) on jo tehty etiketteihin, pakkauksiin, markkinointimateriaaleihin, mainoksiin, tuotekatalogeihin jne.

Sovelluksiin voidaan liittää esi-merkiksi erilaista digitaalista sisältöä, kuponkien keräämistä, koodeja, sosiaalisen median kampanjoita, pelejä, paikannukseen perustuvia palveluita, virtuaalisia näyttelytiloja ja muita virtuaalitodellisuuden ratkaisuja.

Kyse on samalla brändien vahvistamisesta ja pyrkimisestä lähemmäs asiakasta.

– Monet yritykset ymmärtävät jo, että lisätty todellisuus ei ole jokin erillinen markkinointijuttu, vaan sen tiedetään tuovan selvää konkreettista lisäarvoa tuotteelle ja brändille, sanoo Kieswetter.

Standardisovellus voi jäädä haaveeksi

Kyse on kuitenkin myös siitä, miten saada ihmiset lataamaan ja käyttämään kännykkäsovelluksia, joiden avulla lisätyn todellisuuden sisällöt avautuvat, myöntää Kieswetter.

Onnistunein esimerkki tästä on viime vuoden villitsijä Pokémon Go, joka tuotti kolmessa viikossa 160 miljoonaa dollaria (154 miljoonaa euroa) omistajilleen Nianticille, Pokémon Companylle ja Nintendolle.

Lisätyn todellisuuden sovelluksia syntyy tällä hetkellä koko ajan lisää kuin sieniä sateella. Sen paremmin Samsung kuin Applekaan ei ole silti toistaiseksi pystynyt tuomaan kännyköihinsä valmiiksi integroitua sovellusta, joka avaisi valtaosan lisätyn todellisuuden sisällöistä.

– Uskoisin, että seuraavan puolentoista vuoden sisällä jollain isolla kännykkävalmistajalla on jo tarjota oma lisätyn todellisuuden AR-standardi, sanoo Kieswetter.

Yhdestä ja yhtenäisestä lisätyn todellisuuden standardista lienee turha unelmoida.

Artikkeli on julkaistu Julkaisija-lehden numerossa 1/2017.

Teksti: Tiina Ruulio