Rick Coope (vas.), Patrik Palatz ja Thorsten Hamann.
Rick Coope (vas.), Patrik Palatz ja Thorsten Hamann.

Julkaisuautomaatio voi tuoda printille uutta arvoa

Julkaisuautomaatiossa on kyse siitä, miten mm. tuotesisältöä julkaistaan yhdestä lähteestä useaan kanavaan automatisoidusti. Printti siis mukaan lukien.

Julkaisuautomaatioon liittyvä teknologia tekee printistäkin yhä nopeampaa ja mitattavampaa ja ennen kaikkea asiakaslähtöisempää, sanoo tiedonhallinnan ja julkaisuhallinnan asiantuntijayrityksen Canterin toimitusjohtaja Patrik Palatz.

Siinä mielessä julkaisuautomaatio tuo printillekin uusia mahdollisuuksia. Palatz povaakin printille uutta esiinmarssia digitaalisten julkaisukanavien takaa. Ilmiöstä on jo kokemuksiakin esimerkiksi erilaisten tuotekuvastojen tai näyttävien katalogien maailmasta, sillä niiden tekeminen on todettu kannattavaksi sekä markkinointi- että myyntimielessä.

– Julkaisuautomaation käyttö nopeuttaa tekemistä ja tekee siitä myös mitattavaa. Sekä asiakkaat että brändi hyötyvät siitä, Palatz kertoo.

Katalogeja tehdään yhä nopeammin

Canterin järjestämässä Julkaisuautomaatiolla kasvua -tilaisuudessa esiintyneellä Thorsten Hamannilla on vuosikymmenten kokemus paino- ja julkaisualalta. Tällä hetkellä hän toimii konsulttina Euroopan johtavassa monikanavaisia mediapalveluja tarjoavassa Laudert GmbH+Co:lla.

Hamann sanoo suoraan, että Suomessa julkaisuautomaation käyttäminen on hänen käsityksensä mukaan ollut vielä melko vähäistä. Saksalla on asiassa noin kolmen vuoden etumatka.

Julkaisuautomaatiota osataan itse asiassa käyttää Laudertilla jo hyvin jalostuneesti, osoittaa Hamannin esittelemä Jack Wolfskinin retkeilyvarusteita ja urheiluvaatteita esittelevä tuotekatalogi, jota Laudert tekee.

Yhdessä b-to-b-katalogissa on esitelty 2 000 tuotetta.

Julkaisuautomaation käyttö on nopeuttanut painetun Jack Wolfskinin tuotekatalogin valmistusprosessia kahdeksasta viikosta kuuteen viikkoon.

Luova prosessi ei etene koskaan lineaarisesti

– Kyse oli paljon muusta kuin järjestelmistä ja datasta. Olennaista on julkaisuautomaation mahdollistama virtaviivainen työn- ja tiedonkulku. Sekin pitää muistaa, että luova prosessi ei voi koskaan edetä lineaarisesti, vaan eri työvaiheita pitää tehdä limittäin ja päällekkäin, jotta työ etenee samalla koko ajan, jatkaa Hamann.

Julkaisuautomaatio-ohjelmaan on luotu esimerkiksi kuvien suhteen tiukat standardit siitä, miten niitä otetaan, käsitellään ja liikutetaan eteenpäin järjestelmässä tietokoneelta taittoon. Apuna tässä käytetään viivakoodeja, jotta loppupelissä oikeat kuvaversiot ja tiedot kohtaavat toisensa luettelossa. Myös taitto on automatisoitu niin pitkälle kuin mahdollista. Samoin on hyväksymisprosessin laita.

– Olennaista on, että koko prosessissa on mukana mahdollisimman vähän ihmisiä. Pidän hyvänä, että mukana olisi markkinoinnin lisäksi tuotepäälliköitä, sillä he tuntevat parhaiten kuvastoihin mukaan otettavat tuotteet.

Printtikatalogilla monta etua

Mediq Suomi Oy:n Communications Manager Pia Helenius ja Perkko Oy:n Business Controller Juha Kauhajärvi kertoivat omia kokemuksiaan julkaisuautomaation
käytöstä. Terveydenhuollon tukkukauppa Mediq on halunnut nimenomaan erottautua kilpailijoista sillä, että se tekee myös painettuja tuoteluetteloita erilaisista tuoteko konaisuuksista.

Julkaisuautomaation avulla tuotettu printtikatalogi on ollut olemassa jo vuodesta 2008.

– Koska myymme 19 000 erilaista tuotetta, emme voi ottaa niitä kaikkia yhteen ja samaan katalogiin, vaan luomme niihin erilaisia teemallisia kokonaisuuksia. Printtikatalogilla on monia hyviä puolia. Siinä on helpompaa kuin digimedioissa nostaa esiin haluttuja tuotteita. Printtikuvastoa on myös mukava selailla yhä uudelleen, kantaa mukana tai tehdä siihen muistiinpanoja, kertoo Pia Helenius.

Myynti nousi 74 prosenttia printtikatalogin ansioista

Kelloja, koruja ja toimistotekniikkaa myyvälle Perkolle printtikatalogit ovat myös olleet olennainen osa 4 000 tuotteen markkinoinnissa sekä myynnin kasvattamisessa.

Printtikatalogeja tehdään moneen lähtöön: uutuus-, perus-, poisto- tai asiakohtaisia tuotekatalogeja.

– Olemme myös mitanneet, miten printtimuotoinen tuotekuvasto vaikuttaa myyntiin. Myynti kasvoi 74 prosenttia viisi päivää kuvaston ilmestymisen jälkeen ja katekin 80 prosenttia, sanoo Juha Kauhajärvi.

Hän tietää oikeastaan jo vanhasta työpaikastaan Hobby Hallista, että yksi kuvasto ei elä kovinkaan kauan.

– Siksi niitä pitää pystyä tuottamaan riittävän nopeaan tahtiin.

Samaa dataa moneen paikkaan

Mediqin Pia Helenius kertoo puolestaan, että ensimmäisen katalogin synnyttäminen oli melko työlästä, sillä he halusivat itse viedä rikastetut tuotetiedot Adeona PIM -järjestelmään. Myös eri lähteistä tulevia kuvia piti käsitellä paljon.

– Ennen julkaisuautomaation käyttöä teimme katalogin joka neljäs vuosi. Nyt olemme tehneet 12 katalogia 10 vuoden aikana. Katalogin tietoja voidaan käyttää helposti
myös e-katalogissa tai nettikaupassa. Olemme säästäneet julkaisuautomaation avulla aikaa ja rahaa, sillä saamme samalla vaivalla dataa moneen eri paikkaan.

Yrityksessä tunnustetaan katalogin imagoarvo:

– Suunnittelemme myös personoitujen myyntikatalogien tekemistä, jatkaa Helenius.

Apuna Lontoon metrokartta

Tilaisuuden toinen ulkomainen esiintyjä, englantilainen Rick Coope valmentaa yrityksiä julkaisuautomaatiossa ja tuoteviestinnässä Priintin Global Business Development Directorin roolissa. Hän on aikaisemmin tehnyt töitä myös mm. Agfalla ja Kodakilla.

Coope havainnollistaa alan erilaisia mahdollisuuksia Lontoon metrokartan ja sen pysäkkien avulla. Visualisointi näyttää, kuinka suuresta asiakokonaisuudesta oikeastaan on kysymys.

Julkaisuautomaatio luo hänen mukaansa printille uusia mahdollisuuksia jopa digivetoisessakin ajatusmallissa.

– Olennaista on, että kaikki mahdolliset digi- ja printtisisällöt saadaan yhdestä ja samasta työnkulusta. Ja vaikka dataa on nykyään paljon, on individualismi kuitenkin tärkein draiveri kaikessa julkaisemisessa.

Coope on nähnyt, kuinka julkaisuprosesseja on pystytty lyhentämään kolmesta kuukaudesta kolmeen viikkoon julkaisuautomaation avulla.

– Kaikkea ei voi tietenkään automatisoida. Luova työ pysyy aina luovana, vaikka osia siitä voidaan tehostaa esimerkiksi erilaisia standardeja ja taittomalleja kehittämällä.

2 kysymystä Canterin Patrik Palatzille

Julkaisija: Miten Suomessa käytetään julkaisuautomaa­tiota noin yleensä, missä vaiheessa markkina menee tällä hetkellä?

Patrik Palatz: Kokonaismarkkinan arviointi on haastavaa, koska mikään riippumaton taho ei tietääksemme tee markkinatutkimusta tms. tällä hetkellä. Markkina on hyvin hajanainen ja esimerkiksi sovellusten hyödyntämiseen yrityksissä liittyy paljon potentiaalia.

– Suurin yksittäinen hidaste ratkaisujen leviämiselle ja täysien hyötyjen ulosmittaamiselle yrityksissä on olemassa olevan datan heikko laatu. Se on puolestaan yleensä seurausta kehittymättömistä tiedonhallinnan toimintatavoista ja työkaluista. Usein ei ymmärretä, kuinka merkittävästä ja strategisen tason asiasta hyvin organisoidussa tiedonhallinnassa on kysymys. Julkaisuautomaatio perustuu laadukkaaseen ja rakenteelliseen tietoon – kanavasta riippumatta.

Voidaanko julkaisuautomaatio yhdistää toiminnanohjaus­ järjestelmiin tai painamisen (tulostuksen) järjestelmiin, joissa on myös usein paljon dataa?

– Julkaisuautomaation ratkaisuissa tiedon alkulähteellä ei ole merkitystä. Nykyaikaiset ratkaisut kykenevät hakemaan tietoa monista eri kannoista. Edelleen laatu ja rakenne sanelee pitkälti sen, minkälaiseen automaatioasteeseen on realistista tähdätä ja minkälainen lopputulos saadaan. Itse näemme julkaisuautomaation tuotetiedonhallinnan (PIM) luontevana jatkeena.

– PIM-järjestelmä kytkeytyy yleensä aina yrityksen muihin operatiivisiin järjestelmiin, kuten toiminnanohjausjärjestelmään, joista saadaan dataa, jota voidaan tarvittaessa edelleen jatkojalostaa ja rikastaa PIM-järjestelmässä jakelua ja julkaisemista varten. Tietoa voidaan tarvittaessa hakea myös yrityksen kumppaneiden järjestelmistä.

– B2B-ympäristöissä tapahtuva personointi, kuten asiakaskohtaisten sopimushinnastojen tuottaminen, pohjautuu yleensä PIM- ja ERP-järjestelmän sisältöön – joskus myös CRM:n sisältämään tietoon. Tähän liittyy esimerkiksi asiakas kohtainen valikoimatieto, hintatieto, sopimusvalmistettavien tai räätälöityjen tuotteiden tieto.

Artikkeli on julkaistu Julkaisija-lehden numerossa 5/2017.

Teksti: Tiina Ruulio