Järjestölehdistä haetaan asintuntijatietoa. Kuva: Aikakausmedia.
Järjestölehdistä haetaan asintuntijatietoa. Kuva: Aikakausmedia.

Järjestölehdillä on ristipaineita

Järjestölehdillä on aina ollut merkittävä rooli yhteisöjensä viestinnässä, ja niiden tärkeimpänä tehtävänä on katsottu olevan asiantuntijatiedon välittäminen joko painetun lehden tai digitaalisen julkaisun kautta. Jäsenistöjen toiveet painetusta lehdestä ovat tällä hetkellä suuremmat, mutta digilehden merkitys muiden viestintäkanavien täydentäjänä ja imagollisena kysymyksenä tiedostetaan järjestöissä.

Aikakausmedian äskettäin julkaisemassa selvityksessä tarkastellaan painettujen ja digitaalisten lehtien roolia suomalaisten järjestöjen viestinnässä sekä niiden kehityssuuntia tulevaisuudessa.

Painetulla lehdellä oli selvityksen mukaan runsaasti erilaisia tehtäviä, joista tärkeimpänä mainittiin asiantuntijatiedon välittämisen lisäksi jäsenistön yhteishengen luominen ja sitouttaminen järjestöön.

Selvästi yli puolet (61 %) kyselyyn vastaajista arvioi painetun lehden ilmestyvän tulevaisuudessa yhtä usein kuin tällä hetkellä. Suurimmat syyt julkaista printtilehtiä ovat lukijoiden toive saada painettu lehti (89 % vastaajista) ja että lehti on houkutteleva jäsenetu (73 %). Monet vastaajat ja haastateltavat mainitsivat, että painettu lehti on usein syy, miksi järjestöön liitytään.

Yksi kolmesta vastaajasta oli harkinnut painetusta lehdestä luopumista. Kuitenkin vain 7 prosenttia arvioi, että lehti lopetetaan viiden vuoden kuluessa.

– Tällä hetkellä monissa järjestöissä mietitään painetun lehden tulevaisuutta, sillä erityisesti kohonneet postimaksut nostavat lehden kustannuksia. Selvityksen perusteella tiedämme kuitenkin, että digitaalisten sisältöjen tuottaminen ei ole itsessään autuaaksi tekevä vaihtoehtoinen ratkaisu, vaan kustannukset saattavat hyvinkin olla yhtä korkeat, toteaa markkinointi- ja tutkimuspäällikkö Outi Sonkamuotka Aikakausmediasta.

Tulevaisuudessa painetun lehden merkityksen arvellaan korostuvan erityisesti taustoittavan ja syventävän tiedon tarjoajana. Järjestölehtien arvioitiin ilmestyvän jatkossa yhtä usein tai harvemmin ja muuttuvan laadukkaiden yleisaikakauslehtien suuntaan; visuaalisuus, laatu ja journalistinen ote korostuvat.

Ajankohtaisviestintä siirtyy enemmän digitaalisiin kanaviin

Digilehden tehtävät ovat pitkälti samoja kuin painetulla lehdelläkin, mikä selittynee sillä, että suurin osa järjestöistä julkaisee ainoastaan näköislehteä, jonka pääasiallinen tarkoitus on toimia digitaalisena arkistona tai sisäänheittäjänä järjestön sisältöihin. ”Aidosti digitaalista” lehteä julkaisi 23 % vastaajista.

Suurimmat erot painetun ja digitaalisen lehden tehtävien välillä näkyivät mainostulojen hankinnassa, jäsenistön sitouttamisessa ja syventävän tiedon tarjoamisessa. Painettua lehteä pidettiin näiden tehtävien osalta huomattavasti parempana, kun taas digilehti pärjäsi niukasti paremmin ajankohtaisviestinnässä.

Tärkeimmät syyt julkaista digilehteä olivat digilehden kyky täydentää muita viestintäkanavia, sen kokeminen nykyaikaiseksi viestintätavaksi ja digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen. Vain 16 prosenttia vastaajista arvio, että jäsenet haluavat digitaalisen lehden.

Lehtien tekijät arvioivat digitaalisen lehden merkityksen kasvavan tulevaisuudessa, ja lukijoiden ja mainostajien löytävän digilehden nykyistä useammin. Tällä hetkellä lukijoiden saamista digilehdelle pidettiin melko hankalana. Kuitenkin lähes kaikki vastaajat arvioivat digilehden ilmestyvän tulevaisuudessa yhtä usein tai useammin nykytilanteeseen verrattuna.

– Tilanne ei ole järjestöissä printin ja digin suhteen joko–tai vaan useimmiten sekä–että. Se, mikä on kullekin järjestölle paras ratkaisu ja miten sisältöjä paketoidaan parhaiten eri kanaviin, vaihtelee suuresti. Moni järjestö on vasta kokeilemassa aidosti digitaalisen lehden mahdollisuuksia, joten onnistuneista tai epäonnistuneista kokemuksista oppimista saamme vielä odottaa, muistuttaa Outi Sonkamuotka.

Selvitys koostuu kuudesta järjestölehden tekijän haastattelusta sekä pääasiassa järjestölehtien päätoimittajille lähetetystä kyselystä, johon vastasi 44 henkilöä eri järjestöistä. Kyselyyn vastanneiden edustamissa järjestöissä noin kahdessa kolmasosassa oli yli 10 000 henkilöjäsentä. Selvityksen toteuttivat Aikakausmedian toimeksiannosta Katri Isotalo, Viestintä Isotalo, sekä Taru Berndtson, Tutkimus- ja viestintäyritys Tarubee. Kysely tehtiin kesällä 2017.