![]() |
IN ENGLISH | PALAUTE | SIVUKARTTA | |

16.04.2010
Internetin käyttäjiä ärsyttäneiden verkkomainosten määrä yli kaksinkertaistui Suomessa vuodesta 2008 vuoteen 2009. Vuonna 2009 tutkituista mainoksista onnistuneita oli lähes neljännes edellisvuotta vähemmän. Vuoden 2009 paras verkkomainos oli H & M:n koko sivun hallinta Cosmopolitan.fi:ssä. Tulokset käyvät ilmi InterQuestin toteuttamasta Verkkomainonta 2010 -selvityksestä, joka toteutettiin nyt kolmatta kertaa.
Internetin käyttäjiä ärsyttänyt verkkomainonta lisääntyi verkkomainonta 2010 -selvityksessä tutkituissa mainoksissa viime vuonna 148 prosenttia, kun sitä verrattiin vuoden 2008 tuloksiin. Onnistuneen mainonnan määrä vähentyi samaan aikaan 23 prosenttia.
"Suurta ärsyttävyyden lisääntymistä selittää erityisesti se, että viime vuonna tutkittavien mainosten joukossa oli huomattavasti enemmän uusia, isoja mainosmuotoja kuin edeltävänä vuonna", arvioi tutkimusanalyytikko Jukka Veteläinen InterQuestilta. Mainoksia tutkittiin vuonna 2009 yhteensä 243 kappaletta ja tutkimuksiin vastasi yhteensä noin 38 000 suomalaista heidän vieraillessaan tutkittavilla verkkosivustoilla.
Tutkimustulosten mukaan viime vuoden paras verkkomainos oli H & M:n koko sivua hallitseva mainos Cosmopolitanin verkkosivuilla. Toiseksi paras oli L´Oréalin Vichyn laajeneva jättibanneri Glossy.fi-sivustolla. Kolmanneksi paras verkkomainos oli Ideakeittiöta mainostaneet suurtaulut Plaza.fin Ellit-osiossa. Järjestys perustuu onnistumisen ideksiin, jossa huomioidaan muun muassa mainoksen huomioarvo sekä kiinnostuksen lisääntyminen.
Parhaita verkkomainoksia yhdistivät tutkimusanalyytikko Jukka Veteläisen mukaan se, että tuote ja/tai hinta olivat selvästi esillä ja että mainostaja oli selvästi tunnistettavissa mainoksista. "Myös selkeä rohkaisu aktivointiin yhdistää parhaita mainoksia."
Jukka Veteläisen mukaan hyvän ja keskinkertaisen verkkomainoksen erot toimivuudessa ovat suuria. "Tutkimustulosten mukaan hyvä mainos huomataan
52 % paremmin kuin keskinkertainen, mainostaja erottuu mainoksesta 62 % paremmin ja mainos sopii mainostajalle jopa 53 % paremmin". Myös mainosten selkeydessä on huomattavia eroja.
Pääsyynä verkkomainonnan ärsyttävyyden lisääntymiseen on Jukka Veteläisen mukaan uusien isojen mainosmuotojen yleistyminen ja sitä mukaa korostuminen myös selvityksen otoksessa. "Välisivun ja paraatipaikan mainokset ärsyttivät eniten." Myös pyytämätöntä ääntä ja videota sisältävä mainonta ärsytti. "Näiden isojen mainosmuotojen yleistyessä myös perinteisillä mainospaikoilla oleva mainonta koetaan ärsyttävämmäksi. Suomalaisten internetin käyttäjien suhtautumisessa verkon display-mainontaan on havaittavissa muutos ja mainonta koetaan entistä ärsyttävämmäksi."
Palvelun käyttöä häiritsevien isojen mainospintojen käytössä kannattaa olla varovainen. "Isoimmat pinnat ärsyttävät. Liikkeen käyttämistä kannatta myös harkita kahteen kertaan. Se kannattaa pitää hillittynä ja käyttää sitä vain, kun liike rikastaa mainoksen viestiä jollain tavalla", arvioi Jukka Veteläinen.
Onnistuneen mainonnan osuus pieneni vuonna 2009. "Onnistuneimmat mainokset olivat näyttäviä ja suuria mainospintoja maltillisesti hyödyntäviä. Koko sivun hallinnalla saadaan mainoksen viesti perille ilman muiden mainostajien aiheuttamaa taustahäiriöitä. Koko sivun hallinnassa hyödynnetään yleensä perinteisiä mainospaikkoja, jotka ovat verkon käyttäjille tuttuja. Tämä vaikutttaa siihen, että huomiota ei tarvitse kalastella isojen mainosten avulla", Jukka Veteläinen arvioi. Myös laajenevat ja interaktiiviset mainokset toimivat. "Tekniikka tuo mainostajan käyttöön lisää mainospinta-alaa samalla minimoimalla ärsytyksen ja mahdollistamalla kohderyhmän aktivoinnin jo mediassa."
Verkkomainonta 2010 -selvitys kuvaa suomalaisen display- eli bannermainonnan tilaa vuonna 2009 sekä valottaa sen muutostrendejä. Verkkomainonta 2010
-selvitys pohjautuu tutkimustoimisto InterQuestin vuonna 2009 toteuttamiin Exit-verkkomainonnan tutkimuksiin, joiden avulla selvitetään muun muassa mainonnan huomaaminen sekä sen vaikutus brändiin ja kiinnostuksen lisääntymiseen. Mainostutkimuksia toteutetaan vuosittain noin 250 kappaletta ja tutkimuksiin vastaa yhteensä noin 38 000 suomalaista heidän vieraillessaan tutkittavilla verkkosivustoilla.
Kotisivu: http://www.interquest.com