17.03.2010

Vanhoja aikakauslehtiä digitoituun muotoon

Kansalliskirjasto on digitoinut ja asettanut asiakkaittensa käyttöön suuren määrän vanhoja kotimaisia kulttuuri- ja ajanvietelehtiä. Aineisto sisältää suomen- ja ruotsinkielisten aikakauslehtien vuosikertoja vuosilta 1810—1944.

Suomalainen aikakauslehdistö on toiminut kautta aikojen paitsi yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksen peilinä myös uusien taiteellisten virtausten ja tieteellisten ajattelutapojen ajatushautomona ja tienraivaajana. Niin 1800-luvulla perustetut yleiskulttuurilehdet kuin myös uudemmat aikakauslehdet muodostavat korvaamattoman lähdeaineiston esimerkiksi kulttuuri- ja aatehistorialliselle tutkimukselle.

Vanhimmat eli ennen vuotta 1870 ilmestyneet lehdet ovat kenen tahansa vapaasti käytettävissä osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi. Tätä uudempi aineisto on tekijänoikeuksiin liittyvistä syistä saatavilla vain Kansalliskirjaston asiakastiloissa ns. vapaakappaletyöasemilla. Työasemilla lehdistä voi ottaa paperitulosteita mutta ei sähköisiä kopiota. Niiltä ei myöskään ole mahdollista lähettää materiaalia edelleen. Tällä hetkellä Kansalliskirjastossa on kolme vapaakappaletyöasemaa.

Aikakauslehtien aineistopankki täydentää historiallista sanomalehtikirjastoa, jonka Kansalliskirjasto avasi asiakkailleen vuonna 2001. Uusi lähdeaineisto käsittää tällä erää 329 lehteä ja noin 700 000 sivua, mikä vastaa kahtakymmentä prosenttia vuosien 1810—1944 aikakauslehtikokoelmasta.

Kansalliskirjaston Mikkelissä sijaitsevassa digitointikeskuksessa lehtiä digitoidaan kaiken aikaa lisää, ja lähiaikoina aikakauslehtien aineistopankki täydentyy kirkollis-uskonnollisella aikakauslehdistöllä sekä vanhoilla pilalehdillä. Tämän jälkeen ovat vuorossa muun muassa elokuva- ja taidelehdet.

Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksessa vanhat lehdet ensin skannataan ja sivut rakenteistetaan, minkä ansiosta digitoidusta tekstimassasta on mahdollista etsiä hyvinkin yksityiskohtaisia tietoja mitä erilaisimmista asioista. Toisaalta vuosikertoja voi myös selata sivu sivulta.

Vapaakappaletyöasemia avataan kuluvan vuoden aikana myös muissa maan vapaakappalekirjastoissa (Eduskunnan kirjastossa, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kirjastoissa sekä Åbo Akademin kirjastossa) sekä Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa eli KAVAssa.

Kotisivu: http://www.kansalliskirjasto.fi/