Lehtiarkisto

Julkaisija 3/2001

Kirja, haastava visuaalinen kokonaispaketti

Mitä erityistä kirjan suunnittelu vaatii graafikolta? Miten se poikkeaa esimerkiksi lehtien taitosta? Freelance-graafikko Leena Kilven mielestä olennaisin ero lehtiin ja esitteisiin on se, että kirjan suunnittelun pitää kestää. Tammen päägraafikon Markko Tainan mielestä kirjallisuuden lajin, genren, pitäisi jotenkin välittyä ulkonäöstä. Ulkoasun on viestittävä sisällöstä. Niinpä jännityskirjat, dekkarit, viihdekirjallisuus tai vakavampi laatukirjallisuus ovat ilmeeltään erilaisia. Kirjan kansi on yksi sen tärkeimmistä markkinointielementeistä ja toisinaan ainoa paikka, missä graafisen suunnittelijan kädenjälki näkyy. Samalla kansi antaa suunnittelijalle kuvataiteellista vapautta, mahdollisuutta ilmaisun irrotteluun.

Julisteiden aika on ohi, vai onko? kysyy graafinen suunnittelija Matti Remes ja herättelee miettimään julisteille uutta roolia verkoissa.

Kun julistesuunnittelu joka tapauksessa tehdään valtaosin koneella, julisteen voisi lähettää sitä varten varatuille web-sivuille kaikkien nähtäväksi. Sitä paitsi väline on jo syntyessään kansainvälinen. Näin suunnittelijat eri maissa voitaisiin saada esimerkiksi huumeiden vastaisen kampanjoinnin taakse. Ja "webberin" voisi ladata verkosta itselleen vaikka näytönsäästäjäksi.

Työnkulkuratkaisut kehittyvät: Perästä kuuluu.

AEL:ssä kouluttajana työskentelevä Lars Gardberg kirjoittaa repro-, paino- ja jälkikäsittelytoimintojen työnkulun yhtenäistämiseen tähtäävän CIP3-projektin kehityksestä sekä uudesta elektronisesta työmääräinstandardista JDF:stä. Hän toteaa, että kehitys on ollut varsin hidasta. Vaikka CIP3-projektissa on mukana jo yli 40 yritystä, standardia käytetään tällä hetkellä melkein yksinomaan painokoneen väriruuvien asetustietojen siirtämiseen tulostimien ripeistä painokoneelle. Yksi syy hitaaseen etenemiseen on laitesidonnaisuus. Sovitusta standardista huolimatta laitevalmistajat pyrkivät lukitsemaan asiakkaansa käyttämällä omia, suljettuja sovelluksiaan.

Mitä aikakauslehden painopaperi viestii lukijoille?

Helsingin yliopiston psykologian laitoksella tehdyt ja vielä osittain jatkuvat tutkimukset osoittavat, että paperin laadulla on lukukokemuksessa oma merkityksensä. Painotuote toimii parhaiten, kun sen kaikki elementit ovat samansuuntaisia ja tasapainossa keskenään. Visuaalisen ulkoasun tulee vastata lehden fyysisen olemuksen antamaa tuntumaa, jotta vaikutelma tukisi lehden konseptia ja laatumielikuvaa halutulla tavalla.

Stefan Kappers, saksalainen copywriter, josta tuli julkkis.

Saksalaiset aikakauslehtikustantajat päättivät todistaa painetun mainonnan todellisen voiman tekemällä tuntemattomasta henkilöstä julkkiksen pelkän aikakauslehtimainonnan avulla. "Mannekiiniksi" valittiin düsseldorfilaisessa mainostoimistossa työskentelevä Stefan Kappers, miellyttävän oloinen mutta muuten tuiki tavallinen mies. Hänestä tehtiin jokaisen mainoksen keskushahmo, jonka tunnusmerkkeinä olivat sininen paita ja valkoiset housut. Kappers esiintyi epätavallisissa olosuhteissa ja jokainen mainos päätyi hänen allekirjoitukseensa: Terveisin, Stefan Kappers. Kampanja jatkui vuoden ajan, ja sen päättyessä joka neljäs saksalainen tunnisti hänet. Sympatiapisteitä Stefan Kappersille herui enemmän kuin esimerkiksi Claudia Schifferille.

Identiteetistä brändiksi

Kun taidemaalari tekee muotokuvan, lopputuloksen pitää olla mallin näköinen. Vaikka tyylilaji olisikin impressionismi, kubismi tai abstrakti ekspressionismi, visuaalisuuden pitää silti muistuttaa mallia jollain tasolla. Sama koskee graafista suunnittelua: yritystunnuksen tulisi viestiä yhtiön arvoja, osaamista tai palveluita, kirjoittaa Jari Koskinen artikkelissaan.

Lukemistutkimukset: Miksi, kenelle, mitä hyötyä?

Lehtiin käytetään paljon resursseja, mutta palaute on usein satunnaista.Tutkimus on varmasti paras vaihtoehto saada tietoa lehden lukijoista ja heidän mielipiteistään, kirjoittavat Taru Eboreime ja Kari Niklander. Lukemistutkimuksilla voidaan selvittää, mitä lehtiä ihmiset lukevat, tai niissä voidaan keskittyä tietyn lehden lukemiseen ja lukijoihin. Menetelminä käytetään kirjekyselyjä, puhelinhaastatteluja sekä nettiä. Eri menetelmien käytössä on huomattava myös vastaajien motivoinnin merkitys sekä mahdollisen vastaajapalkkion vaikutus vastaamishalukkuuteen. Lukemistutkimuksessa voidaan selvittää myös mainonnan huomioarvoja, ja mainonnan toimivuutta kohderyhmässä voidaan mitata useilla eri tavoilla. Karsimalla turhat kysymykset ja keskittymällä tilaajan kannalta olennaisen tiedon keräämiseen päästään lopputulokseen, jossa sekä lukija että lehden tekijä saavat tutkimuksesta jotain.