Lehtiarkisto

Julkaisija 4/2002

Vieläkö kirjekyyhkylle riittää töitä?

Suomen kirjekuorimarkkinoilla on viime vuosina tapahtunut samaa, mitä monilla muillakin aloilla: yritysostoja, fuusioita ja keskittymistä. Tällä hetkellä Suomessa toimii kolme kirjekuorivalmistajaa, joista kaksi eli Turun Kirjekuoritehdas ja Bong Suomi ovat ruotsalaisomistuksessa. Ainoa sataprosenttisesti suomalainen on Kaavilla toimiva perheyritys, Kirjekuori Oy. Kirjekuoria tuodaan myös ulkomailta. Monet paperitukkurit esimerkiksi tuovat pienempiä eriä erikoiskuoria lähinnä Keski-Euroopasta. Sen lisäksi tänne tuodaan suoramarkkinointikuoria.

Ala on viime vuosina kasvanut ennen kaikkea lisääntyneen suoramarkkinoinnin ansiosta. Perinteisten kirjekuorien käyttö on ollut hienokseltaan vähenemässä. Hintakilpailu on kovaa ja erottuminen vaikeaa, koska kirjekuorikoneiden valmistuksessa saksalaisilla on käytännössä monopoli ja kaikilla siksi samanlaiset laitteet.

Värien ja ikkunoiden ohella kirjekuoritehtaat ovat kehittäneet perinteisten kirje- ja suoramarkkinointikuorien rinnalle myös vahvemmasta materiaalista valmistettuja pusseja ja pakkauskuoria. Kirjekuoria siis edelleen tarvitaan, vaikka suurta kasvua alalle on ehkä liian optimistista odottaa.

Pelin henki – The name of the game

Kaikki kirjailijat tietävät sähköisen julkaisemisen olevan tärkeä osa tulevaisuuden kirjabisnestä. Tällä hetkellä he ovat kuitenkin epävarmoja siitä, kuinka heidän tulisi toimia.

–Myös kirjallisuusagentit ovat hämillään tai suorastaan pelosta kankeita. He eivät tiedä mitä tehdä, eivätkä halua tehdä virheitä, koska ne vaikuttavat heidän edustamiinsa kirjailijoihin. Toisaalta he eivät myöskään halua jäädä kehityksen ulkopuolelle. Ja kuten tiedämme, tietojärjestelmien kehitys saa aikaan sen, että välikädet putoavat armotta pois sanoo New Yorkin johtaviin kirjallisuusagentteihin kuuluva Richard Curtis, jota Jali Heilmann on haastatellut.

Curtis tunnustaa pelkäävänsä myös henkilökohtaisesti, että hänet koetaan tarpeettomaksi sekä uskovansa, että tulevaisuudessakin ihmiset haluavat lukea kirjaa, jota he voivat pidellä kädessään. Sähkökirjassa on tosin lukuisia mukavia piirteitä, jotka perinteisestä kirjasta puuttuvat, ja aikaa myöten sähkökirja tulee näyttämään yhä enemmän perinteiseltä kirjalta. Samalla sen ominaisuudet ja käytettävyys paranevat.

Ifra Expo 2002: Barcelona houkuttelee sanomalehtiväkeä

Ifra, sanomalehtialan vuotuinen katselmus kokoaa 14.–17. lokakuuta Barcelonaan noin 250 näytteilleasettajaa. Trendiseminaareissa 15.–16. lokakuuta pohditaan mainonnan ja tuotannon hallintaan liittyviä standardeja, levikkipohjaista tulonmuodostusta, uutistoimintaa sekä standardoitua sanomalehtituotantoa Euroopassa. Näyttelyä seuraava kaksipäiväinen intensiivinen seminaariosuus Beyond the Printed World 17.–18. lokakuuta panee osallistujat miettimään uusia ansaintakeinoja, mediabisnestä yleensä, uutta teknologiaa ja sitä, kuka joutuu maksajan rooliin.

Uutta rasterointitekniikkaa sanomalehdille

Vaikka sanomalehtien painojälki on vuosikymmenen kuluessa parantunut huikeasti, monien merkkitavaramainostajien vaaka kallistuu vielä kuitenkin aikakauslehtien puolelle. Ei siis ihme, että sanomalehdet etsivät koko ajan aktiivisesti uutta tekniikkaa painojälkensä petraamiseksi edelleen. Onneksi laite-, järjestelmä- ja materiaalivalmistajat ovat olleet kiinnostuneita suuresta markkinasegmentistä ja tuoneet markkinoille uutuuksiaan. Yksi näistä on Agfan sanomalehdille kehittämä rasterointimenetelmä Sublima, joka auttaa laajentamaan sävyalaa.

Sarjakuva: Harrastus vai liiketoimintaa?

Sarjakuvat ovat sanomalehdistä jokaiselle tuttuja, mutta kustannustoimintana niiden perinteet Suomessa eivät ulotu kovinkaan kauas. Siinä on myös kirjankustantamisesta poikkeavat pelisäännöt, joita paljolti vasta opetellaan ja testataan.

–Opettelemme tässä kaiken aikaa markkinatalouden pelisääntöjä sarjakuvakustantamisen alueella, vahvistaa sarjakuva-albumeja markkinoivan, vuonna 1995 perustetun Valiosarjat Oy:n käynnistäjä, kustantaja ja toimitusjohtaja Harto Pasonen.

Yksi sarjakuva-albumin menestyksen kriteeri on se, että se on tuttu ihmisille jo valmiiksi esimerkiksi päivälehtien stripeistä. Myös markkinointiosaamista tarvitaan. Ulkomaisen sarjakuvan menestymiseen Suomessa vaaditaan yleensä tekstin sopeuttamista suomalaiseen kulttuuriin. Tulevaisuudessa sarjakuvalla on todennäköisesti mahdollisuuksia myös koulutuksen alueella. Sarjakuvan avulla oudommatkin aiheet voidaan tehdä helposti lähestyttäviksi.

Värien hallintaa

Antti Porkka käsittelee kirjoitussarjansa ensimmäisessä osassa värienhallinnan peruskysymyksiä graafisessa tuotannossa.

Juokseva viiva ja keskeneräisyyden kauneus

Piirtäminen ja laadukkaat kuvitukset tekevät paluuta. Samalla keskeneräisyys ja läpinäkyvyys tulevat arvoiksi laajemminkin graafisessa suunnittelussa, kirjoittaa Jari Koskinen. Hän sanoo uskovansa kuvituksen uuteen tulemiseen sekä insinöörimäisen, valmiiksi sliipatun ja tylsäksi purkitetun jäljen inflaatioon. Rohkeampi, taiteellisempi ja erottuvampi graafinen suunnittelu ja kuvittaminen ovat välttämättömyys ainakin niille, jotka ymmärtävät erottuvuuden ja laadun tuoman tuloksen.

Designia, käännöksiä, pakkauksia

Virolaiset yrittäjät ovat huomanneet pakkausten markkinointivoiman ja haluavat entistä useammin myydä tuotteensa pakattuina.

Heidelberg ja KPG hakevat toiminnoilleen lisää potkua yhteistyöstä

Graafinen ala elää tunnetusti murrosta, ja tuloskäyrät ovat monien kohdalla pahasti lerpallaan. Touko-kesäkuu näytti useille alan toimijoille miinusta. Ei ihme, että uusia toimintakonsepteja alalla haetaan kiivaasti. Kodak Polychrome Graphics (KPG) ja Heidelberg Finland Oy ovat aloittaneet yhteistyön, jolla Heidelberg ryhtyy jälleen materiaalitoimittajaksi ja KPG saa tuotteilleen lisää myyntivoimaa sekä asiakkaitaan lähellä olevan puskurivaraston.

Mobiilista potkua painettuun viestintään

Tekstiviesti on osoittautumassa oivaksi painetun viestinnän palautekanavaksi. Siihen viittaa ainakin SCA Hygiene Products Oy:n kokeilu hiljattain, jota MTV3-Tele Oy:n kehitysjohtaja Juha Juosila esitteli. Kun 60 000 suoramainoskirjeen erä lähetettiin SCA Mölnlycken Libresse-asiakkaille ja näitä kehotettiin osallistumaan kilpailuun kännykän tekstiviestillä, palauteprosentti nousi reilusti yli sadan! Tekstiviesti palautekanavana onkin nopea ja mahdollistaa välittömän palautteen antamisen toisin kuin vastaaminen postin tai netin välityksellä.