Lehtiarkisto

Julkaisija 1/2003

Innovatiivista julkaisemista

Graafisen suunnittelun kirjallisuudesta kiinnostuneet ovat tottuneet etsimään ammattikirjallisuutensa usein vanhojen ja varmojen kustantajien kautta. Nyt joukkoon on noussut uusi tuttavuus, saksalainen Die Gestalten Verlag. Se perustettiin Berliinissä seitsemän vuotta sitten, ja henki vaikuttaa kirjavalikoiman perustella yhtä nuorelta ja alituisesti uutta etsivältä kuin kustantajayrityksen ikä. Valikoima keskittyy niin graafiseen ja uusmediakirjallisuuteen, valokuvaukseen, musiikkiin kuin taide- ja populaarikulttuurista kertoviin kirjoihin. Die Gestalten Verlag on pystynyt löytämään mielenkiintoisia tekijöitä ympäri maailmaa, ei pelkästään hype-toimistoja Lontoosta tai Yhdysvalloista, Tommi Pylkkö kirjoittaa.

Miksi PDF-aineiston värit eivät toistuneet?

Aika ajoin painoon asti kulkeutuu ilmoitusaineistoa, joka ei painettuna vastaa alkuperäistä suunnitelmaa. Eräässä tällaisessa ilmoituksessa osa tulostui ja painettiin mustalla suunnitellun logovärin sijasta. Lars Gardberg ratkaisee mysteerin.

Verkkomedioiden avainkysymys on relevantti sisältö painottaa professori Göte Nyman Helsingin yliopiston psykologian laitokselta.

Hän on yliopistolla nähnyt, kuinka vuosi vuodelta jokainen uusi opiskelijapolvi on entistä osaavampi ja tehokkaampi verkon tietolähteiden hyödyntäjinä. Palveluntarjoajat voivat näin pitkälle luottaa uuden asiakaskunnan osaamiseen. Kysymys on Nymanin mukaan silloin vain siitä, pystytäänkö heille tarjoamaan verkossa jotain heitä aidosti kiinnostavaa ja relevanttia. Ongelmana on edelleenkin riittävän painoarvon omaavan sisällön löytäminen. Paljon puhutuista verkkoyhteisöistä Nyman toteaa, että pelkkä hyötynäkökohta tuskin riittää niiden syntyyn. Hän väittää lisäksi, että ihmiset eivät itse ehdi tai ole halukkaita luomaan verkkomedian sisältöjä.

Sanomalehdet suunnittelevat globaalin levikin tulevaisuutta – kustannustehokkuus kiikarissa

Sanomalehtien levikin tulevaisuutta on pohdittu viime aikoina monissa alan yrityksissä ja sanomalehdissä ympäri Eurooppaa. Uuden ja vanhan teknologian sekoitussuhteista, Internetin käytöstä ja sen vaikutuksista, lukijoiden tottumuksista sekä lehtien painamisesta on demand -periaatteella on käyty monia keskusteluja. Niiden yhtäläisyydet voi kuitenkin kiteyttää selväksi suomeksi – digitaalinen jakelu tulee entisestään muuttamaan maailman sanomalehtien tulevaisuutta, mutta onnistuakseen siinä kustannustehokkaasti on strategian oltava kohdallaan, Pasi Kinturi kirjoittaa. Kehityksen suunnan päättävät loppujen lopuksi kuluttajat.

Kiinan mediamaisema monipuolistuu: Printtimedioiden ykkönen sanomalehdistö ei vielä pärjää televisiolle

Kiinan mediamarkkinat ovat kehittyneet tasatahtia markkinatalouden kanssa. Medioista ehdottomasti tärkein on televisio, jonka osuus on edelleen kasvussa. Paras mainosväline on valtiovallan ylläpitämä kansallinen CCTV, jolla on yhdeksän kanavaa, osa niistä alueellisia. Kaapelitelevisio on myös voimakkaasti yleistynyt. Mainoskakun jakamiseen osallistuu entistä ahnaammin myös valtiovalta, koska ilman mainosrahaa tuhannet, alun perin propagandan äänitorviksi perustetut lehdet eivät enää pärjää. Myös muut kuin varsinaiset mediayhtiöt ovat huomanneet media-alan houkuttelevaksi. Aikakauslehdistön puolella koreat ulkomaiset lehdet näyttävät esimerkkiä. Ulkomainonnan tilanne vaihtelee, mutta viime vuosina se on kasvanut voimakkaasti. Internet on yksi lupaavimpia uusia medioita myös Kiinassa, sillä tietokoneiden penetraatio on viime vuosina noussut voimakkaasti.

Eovia Carrara Studio v2: Ensiluokkainen ensiapupakkaus 3D-nälkään!

Eovia on panostanut ohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin tosissaan. Valmistaja painottaa että se on tarkoitettu ensisijaisesti harrastajakäyttöön ja niille, jotka työssään tarvitsevat 3D-mallinnusohjelmaa apuvälineenä leipätyönsä ryydittäjäksi, mutta sellaisena se onkin enemmän kuin lupauksensa veroinen, kirjoittaa graafinen suunnittelija Tarja Petrell.

Omalla kiertoradallaan. Painotuotteiden, prepress-työn ja taktisen mainonnan yhdistämisestä syntyi uusi yrityskonsepti

Planeetta 10 yhdistää sujuvasti mainostoimiston, prepressin ja painotuotteet omaksi kiertoradakseen, joka pyörii emoyhtiön, Esa-konsernin, ympärillä. Toimitusjohtaja Sami Kalsin mukaan liikeidea lähtee siitä, että asiakas saa sekä suunnittelun, prepress-työt että lopulliset painotyöt itselleen vaivattomasti.

Printtimainonnan kehityskaari. Tuoteinformaatiosta kuvan ylivoimaan

Printtimainonnan kehitys Suomessa heijastaa kaiken mainonnan tapaan suomalaisen yhteiskunnan kehitystä, toteaa kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen. Hän jakaa mainonnan historian neljään selvästi toisista erottuvaan jaksoon eli tuoteinformaatiomainontaan (n. 1900–1920), tuotemielikuvamainontaan (yleistyi sotien jälkeen), personoituun mainontaan(1950–60 -luvuilla) sekä elämäntyylimainontaan (alkoi yleistyä 1960-luvun lopulla).