Lehtiarkisto

Julkaisija 5/2004

Tekstiilidesign: Graafista suunnittelua omilla ehdoillaan

Painettujen kankaiden raitojen, kukkien ja moni-ilmeisten kuvioiden suunnittelu on oma ammattinsa ja taiteenlajinsa, jossa on paljon yhtymäkohtia graafiseen suunnitteluun yleensä. Suomessa Marimekko on tekstiilidesignin kärkinimi ja siten oikea paikka selvittää, miten tekstiilisuunnittelijat työskentelevät ja miten heidän suunnittelemansa painokuosit kankaisiin siirtyvät. Työstään kertovat tekstiilitaiteilijat Fujiwo Ishimoto ja Kristiina Isola sekä piirtämöä johtava Petri Juslin, jonka työympäristöä hallitsevat nykyisin tietokonepäätteet ja skannerit.

Hyvälle journalismille on aina kysyntää

Journalismin ja liiketoiminnan välillä ei ole ristiriitaa, vakuutti SanomaWSOY:n toimitusjohtaja Hannu Syrjänen Elonmerkki-seminaarissa syksyn kynnyksellä. Asia on hänen mielestään pikemminkin päin vastoin, sillä hyvin hoidettu liiketoiminta takaa median roolin riippumattomana ja itsenäisenä toimijana yhteiskunnassa. Medioiden viihteellistyminen on Syrjäsen mukaan kuitenkin trendi, johon alan on reagoitava. – Se ei välttämättä ole huono asia, vaan lähinnä haaste ammattitaidolle, Syrjänen totesi.

Tuuliajolla? Risteilyä ISEA2004-tapahtuman nostattamilla sähköisillä aalloilla

– Sähköinen media tuntuu edelleen olevan alue, joka nostaa karvat pystyyn monen konservatiivisen graafisen suunnittelijan kämmenselässä, kirjoittaa ISEA2004-tapahtumasta raportoiva Sami Karmakka. – Graafisten käyttöliittymien suunnittelu tai webbigrafiikoiden pikselinviilaus ei sa kovinkaan suurta kunnioitusta osakseen graafisen alan â€�brezhneviläistenâ€�taholta, Karmakka arvioi. Eri osaamisalueiden tarjoaman uuden tiedon merkitys designille ja erityisesti graafiselle suunnittelulle on kuitenkin huomattavan tärkeä, hän kirjoittaa viitaten mediakonvergenssiin.

Shoppailulehdet tulevat!

Shoppailuun keskittyneet aikakauslehdet ovat jo valloittaneet Yhdysvallat. Seuraavaksi aalto iskee Eurooppaan, arvioi Teija Laakso artikkelissaan. Uudet lehtikonseptit ovat ammattilaisten kellontarkkaa työtä, ja perusjuttutyypit sinänsä muista lehdistä tuttuja. Uutta on mm. se, että ostosintoisen muistamista helpotetaan ilmoittajien maksamilla tarra-arkeilla, jotka ovat saavuttaneet lukijoiden ehdottoman suosion. Kiinnostavaa on sekin, että lukijoihin ilmiselvästi vetoavassa lehtikonseptissa ei ole käytännössä ollenkaan artikkeleita. Niitä kutsutaankin â€�makalogeiksiâ€� eli lehden ja katalogin risteytyksiksi.

Uusi mahdollisuus graafiselta alalta

Vamma tai sairaus voi olla tekijä, joka pakottaa ihmisen vaihtamaan ammattia. Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskus tarjoaa siihen edellytyksiä. Henkilö voi kouluttautua siellä esimerkiksi graafisen alan osaajaksi, kertoo opistoon tutustunut toimittaja Rauno Pentti. Kuvallisen ilmaisun koulutus on kaksivuotinen, ja siihen hyväksytään vuosittain kymmenen uutta opiskelijaa. Hakijoita on osastosta vastaavan opettajan Sam Väntsin mukaan huomattavasti enemmän. Kouluttaja Petri Sippolan mukaan opiskelu edellyttää vahvaa motivaatiota sekä sydämestä lähtevää tekemisen halua. Opiskelijat, Heli Levänen ja Karoliina Hyvärinen kehuvat koulutuksen vetäjiä ja heidän ammattitaitoaan sekä hyvää opetusympäristöä.

Joko Teitä palvellaan?

Monet meistä ovat jo tottuneita asiakkaita verkkokaupoissa ja nettimyymälöissä. Mutta mitä teemme, jos tuotteista täytyisi kysyä jotain, kysyy Heikki Ohvo artikkelissaan ja esittelee virtuaalimyymälöiden ja virtuaalimessujen tulevaa maailmaa.

CtP-tekniikoista löytyy jokaiselle omansa

– Jokaisella levyteknologialla on sekä hyviä että huonoja puolia. Ratkaisua pitää aina arvioida omia tarpeita vasten. Se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle, sanoo Suomessa vieraillut Agfan painolevyasiantuntija Tony King. Hän näkee violet-teknologian edelleen vahvistuvan ja valtaavan alaa. Nykyiset ctp-teknologiat ovat kehittyneet luotettaviksi ja kustannustehokkaiksi, ja niitä on tarjolla A3-koosta jättikokoon saakka. King neuvookin vaihtoehtojen kanssa pähkäileviä ottamaan selvää faktoista ja hakemaan objektiivista tietoa.