Julkaisija 5/2008

Faktori Pertti Koskisen kootut

Mainostoimisto Publiciksen eläkkeelle siirtyvä faktori Pertti Koskinen on havainnoinut mainostoimistofaktorin aitiopaikalta painoviestinnän kehitystä vuosikymmenien ajan. Yhdeksi alan tämän päivän haasteeksi hän näkee aikataulut: painosmäärät pienenevät ja toimeksiantajia on entistä enemmän. Yksittäisen työn hallinnointiin käytettävää aikaa on siksi pystyttävä vähentämään.

Hyvän painotuotteen kriteerinä Koskinen pitää sitä, että se toteuttaa kaikki sille asetetut tavoitteet. Koska painotuote on aina kahdenvälistä viestintää, kohderyhmän määrittämiseen pitäisi panostaa Koskisen mielestä paljon nykyistä enemmän. Mainostoimiston roolina on kehittää luovia ratkaisuja myös painotuotteiden osalta.

Digipainaminen antaa aivan uusia mahdollisuuksia: pienten määrien painamista kannattavasti, hajautettua ja tarpeen mukaan painamista sekä vaihtuvan tiedon painamista. Näistä on vasta ensimmäistä varsinaisesti hyödynnetty. Vaihtuvan tiedon painamisen esteenä ovat tietokantaongelmien ohella aineiston valmistuskustannukset.

— Jos pitäisi tehdä mainontaa 64:lle eri kohteelle, tarvitaan 64 erilaista käsikirjoitusta! Siitä ei olla valmiita maksamaan. Pertti Koskinen sanoikin pelkäävänsä, että vaihtuvan tiedon painaminen ei ehdi yleistyä, vaan tarve korvautuu sähköisillä viestimillä.

Tulostimen ostajan muistilista: Hinta, laatu ja sopimusehdot

Pienikään yritys ei tule toimeen ilman tulostinta/kopiokonetta. Valikoima on runsas ja myyjiä paljon. Myyjiä kilpailutetaan useimmiten vain laitteiden hinnoilla ja ominaisuuksilla. Ostajan tulisi kiinnittää enemmän huomiota myös kauppaehtoihin.

Esa Juutilainen on koonnut seikkaperäisen listan asioista, joihin laitehankinnassa on syytä kiinnittää huomiota: mm. ominaisuudet, laatu, värit, nopeus, tulostuskoot ja -määrät, huoltosopimukset, takuu.... Lista on pitkä ja kattava.

Graafinen taiteilija Klaus Haapaniemi kulkee omia satumaisia polkujaan

Äskettäin Vuoden Graafikoksi 2008 valittu graafinen taiteilija Klaus Haapaniemi seisoi keväällä 2007 ison toimittajajoukon piirittämänä ja kertoi työstään Iittalan lanseeraaman Taika-astiasarjan kuvittajana ja koristajana. Astioiden runsas dekoratiivisuus ja slaavilaista kansansadun taikaa hehkuvat hahmot herättivät välitöntä ihastusta. Kuluneiden puolentoista vuoden aikana Klaus Haapaniemen kuvituksia on ilmaantunut kotimaassa muuallekin.

— En ole oikeastaan graafinen suunnittelija sanan varsinaisessa merkityksessä. Olen pikemminkin kuvittaja tai graafinen taiteilija. En tee esimerkiksi pakkauksiin itse pakkaussuunnittelua, vaikka varmaan pystyisin siihenkin. Lähinnä lisensioin omia töitäni eri käyttöihin, ja monesti ne ovat hyvin kaupallisia tahoja. En perinteisessä mielessä myöskään kuvita kirjoja, Lahden Muotoiluinstituutista valmistunut, nyt 38-vuotias Lontoossa asuva ja työskentelevä Haapaniemi kertoo.

Duotonesta tunnelmaa taidepainotöihin

Duotone-tekniikan avulla voidaan tehdä mustavalkokuvista taidepainotöitä, joista välittyy aito tunnelma ja taiteilijan näkemys. Toimittaja Kaisa Salminen selvitti, että kuvankäsittely vaatii kuitenkin ammattitaitoa ja ymmärrystä värin käyttäytymisestä myös painokoneella.

Helsingin Pasilan Veturitalleilta käsin toimiva Timo Lagerström on onnistunut tekemään duotone-menetelmästä itselleen ammatin. Hän käsittelee mustavalkokuvista laadukkaita taidepainotuotteita yhteistyössä taiteilijoiden, museoiden, graafisten suunnittelijoiden ja gallerioiden kanssa.

Korkealuokkaisiin arkkipainotuotteisiin erikoistuneessa kirjapaino Erwekossa duotone-menetelmää käytetään lähinnä erikoistaidekirjoissa — silloin, kun halutaan saavuttaa fiilistä, voidaan tehdä vanhanaikainen kuva tai sävyttää mustavalkokuvia. Kehitys- ja laatupäällikkö Jyrki Kelan mielestä duotonea voitaisiin hyödyntää enemmän myös mainospainotöissä.

— Duotone-tekniikka mahdollistaa neutraalimmat harmaasävyt kuin neliväripainaminen, hän huomauttaa.

— Tärkein vaihe duotone-menetelmässä on sävyalueiden valitseminen painokoneessa käytettäville väreille. Kyse on kuvaajan tai taiteilijan näkemyksestä, joka pitää saada ikuistettua painotuotteeseen, Kela toteaa.

Paperia on vaikea ohittaa

— Elämyksellisyys ja kuluttajien mieltymykset pitävät paperin pinnalla kauemmin kuin kukaan uskoisi, miettii M-Realin Graafiset Paperit -yksikön markkinointiviestintäjohtaja Marjo Halonen.

Paperilehdellä ei näytä olevan hätää, aikakauslehtiä on perustettu Suomessa viime vuosina lisää, muistuttavat muutkin suomalaiset paperinmyyjät, joita toimittaja Kalervo Peltonen haastatteli. Painot tosin ovat paperinmyyjien näkökulmasta edelleen lujilla.

— Painojen kannattavuus on edelleen heikko, kisa on kovaa. Tämä näkyy myös edelleen sattuvissa konkurssitapauksissa. Mutta kuten aina, hyvät pärjäävät, Marjo Halonen toteaa.

Pyrollpapin paperimyynnin päällikkönä viimeisiä päiviään toimiva Arto Virtakari ei ole vakavasti huolissaan painojen terveydentilasta: — Pidemmän ajan trendi on perustuotteiden kasvaminen ja erikoispapereiden kulutuksen lasku, hän uskoo.

UPM Kymmenen markkinointipäällikkö Jaakko Rautasen mielestä paperia on vaikea ohittaa: — Kun mainonnan kanavat monipuolistuvat, kunkin median kyky erottua nousee tärkeäksi. Uskomme, että paperi on mediana ja käyttöliittymänä edelleen hyvin erottuva. Näin ollen paperin merkitys on säilynyt. Mediakentässä ei ole näkyvissä uusia merkittäviä, kilpailevia kanavia.

Uutiset

Mainonta laahaa kuluttajakäyttäytymisen perässä

Ympäristö ja ekologia: Hyvä paha tietotekniikka

Tuoteuutuudet

Kirjainsuunnittelua A:sta Ö:hön: Näin syntyi Eleanoora

Tehokkaasta jälkikäsittelystä vauhtia tuotantoon

Adobe Creative Suite 4: Luvassa helpotusta luovaan suunnitteluun

Pakkaamalla kevyemmin

Julkaisuohjelmistojen päivitystahti kiihtyy: QuarkXPress 8 on välipala

Kirjat

— Kivi vai katedraali. Organisaatioviestintä teoriasta käytäntöön
— Hallitse mediapeli (muuten media hallitsee sinua)

Graafisen ilmeen uudistuksia ja uusia ilmeitä